maanantai 6. elokuuta 2018

Tytöt ovat kotona!

Perheemme on nyt kasvanut kolmen marsutytön verran 😊 Tytöt ovat olleet meillä runsaan viikon ja mielestäni ne ovat sopeutuneet varsin mukavasti. Lapsiperhe kun olemme, täällä riittää menoa ja meteliä, mutta yllättävän vähän se on tuntunut tyttöjä haittaavan.

Hulda, Helinä ja Hilla syömässä tuoretta ruokaa pihalta 😊
Sunnuntaina kävin hakemassa tytöt kotiin. Jännittävän automatkan jälkeen laitoin ne häkkiin ensimmäistä kertaa, ja olikin mielenkiintoista nähdä kuinka ne suhtautuisivat uuteen kotiinsa. Tytöt alkoivat heti tutkia paikkoja ja aika nopeasti alkoi "popcornailu" (eli hyppelehtiminen ja ympäriinsä juoksentelu). Oli mukava nähdä kuinka ne nauttivat isosta tilasta ja uusista piilopaikoista. Ne alkoivat myös syödä heinää lähes heti, mikä oli hyvä merkki. Ensimmäiset päivät annoimme tyttöjen tutustua uuteen ympäristöönsä ja olimme paljon häkin äärellä jotta ne tottuisivat meidän ääniimme ja siihen, että häkin lähellä on liikettä.

Hulda ja Helinä syömässä porkkanaa tyttäreni kädestä 😊

Olemme pitäneet marsuja päivittäin sylissä hetken. Vaikka kiinniotto ei olekaan neitien mieleen, ne ovat sylissä varsin tytyväisen oloisia. Tarkoitus onkin totuttaa tytöt käsittelyyn, jotta esim. hoitotoimenpiteet (mm. kynsien leikkuu) sujuvat mukavasti. Ja olisihan se mukavaa jos näistä neideistä tulisi sellaisia, jotka tykkäävät sylittelystä. Aika näyttää kuinka käy..!

Tässä vaiheessa olen myös saanut vähän käsitystä siitä, kuinka häkki ja tekemäni fleece-pohjukkeet toimivat käytännössä. Ja olen ollut varsin tyytyväinen. Tietysti häkin siivouksen rutiini hakee vielä muotoaan, mutta nyt kun tänään siivosin häkin alakerran (on vielä enemmän käytössä kuin yläkerta) toisen kerran, sujui siivous jo nopeammin ja helpommin. Tässä vaiheessa vasta Helinä ja Hulda ovat uskaltaneet aloittaa yläkertaan kiipeilyn, mutta varmasti Hilla seuraa pian perässä.

Tässä häkki kokonaan 😊 ensimmäisen siivouksen jälkeen

Tyttöjen ensimmäinen viikko kotona on siis sujunut mukavasti 😊 Vielä päivittäiset rutiinit hakevat muotoaan, mutta tästä on hyvä jatkaa.

Seuraavaan kertaan..!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti